15.11.2016

Tärkein työtaito on priorisointi

Olen nyt ollut työssäni kolmen kuukauden ajan ja ehtinyt tulla tutuksi työtehtävieni kanssa. Voin jo väittää hallitsevani ne hyvin. Kaikenkaikkiaan olen sopeutunut tänne hyvin. Yhden haasteen olen kuitenkin kohdannut; mistä saada aikaa tarpeeksi kaikkeen?
Työtehtäväni ovat ilokseni todella monipuoliset ja pienessä yrityksessä pääsen tekemään lähestulkoon kaikkea. Pääasiallisesti päiväni täyttyy tilauksiin vastaamisesta, ostotilausten teosta ja sekä osto- että myyntilaskujen käsittelystä. Sen lisäksi hoidan yrityksen markkinointiviestinnän ja sen kehittämisen. Halutessani pääsen myös pakkaamaan lähetyksiä ja työhöni sisältyy jonkin verran huolintaa.
Aiemmissa työpaikoissani työtehtäväni ovat olleet selkeästi keskittyneempiä yhteen tai kahteen asiaan. Pidän paljon siitä, että useat tehtävät ovat tuoneet tilaisuuden oppia paljon ja päivätkin ovat mukavan erilaisia toisistaan. Kehityttävää on paljon ja suurin kehityskohteeni tällä hetkellä on kyky priorisoida omia tehtäviä.
Keskusteluistani kavereideni kanssa olen ymmärtänyt. että muillekin on tullut tutuksi firefighting-työskentely, jossa ehtii kuhunkin asiaan paneutua vain sen verran että tärkeimmät kohdat tulevat ratkaistuksi. Kyse on siis laajemmasta ilmiöstä, johon varmasti vaikuttaa eniten nykyinen taloustilanne, joka ajaa yritykset keskittämään useita tehtäviä yhdelle henkilölle.
Olen saanut ystäviltäni lukuisia hyviä neuvoja ja taistelutapoja kiirettä vastaan. Parhaimmaksi priorisoinnin työkaluksi olen huomannut työpäiväkirjan. Jokainen päivä siis avaan uuden sivun ja kirjaan sille edelliseltä päivältä mahdollisesti jääneet tehtävät, sen jälkeen lisään listalle uudet tehtävät ja sitten laadin tehtäville numerojärjestyksen. Sivun alareunaan merkitsen pidempiaikaiset suunnitelmat ja projektit. Tällä hetkellä sivun alalaidassa on joulukuun asiakastiedotteen artikkelien tilanseurantalista. Minun työpäiväkirjani on konkreettisesti pieni sininen vihko, sillä koen äärettömän ilahduttavaksi sen kun siitä pääsee oikeasti yliviivaamaan aikaansaadun tehtävän.
Priorisoinnin lisäksi delegointi on erittäin hyvä firefighting-keino. Minulla on ilo työskennellä työyhteisössä jossa ei ole erikseen merkattu "sun" tai "mun" -työtehtäviä, joten apua on tarjolla aina silloin kun tuntuu että iso maastopalo on pääsemässä valloilleen.
Ja luoten edelleen että tämä työ on kuin uudet farkut; uusina todella kireät ja tiukat, mutta kun vähän aikaa kuluu niin ne siitä löystyvät. Ajan kanssa oma työtahti kiihtyy ja vapautuu enemmän aikaa, jota priorisoida.
Ihania työpäiviä ja vielä parempia vapaapäiviä kaikille!
Puspus,
Sane

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti