Nyt lähtee tämän vuoden viimeinen kirjoitus. Tiistaina vielä muisteltiin menneitä mutta nyt käännetään katseet tulevaan. Kolmen päivän päästä vaihtuu vuosi, enkä malttaisi millään odottaa sitä. Olen niin innoissani tulevasta vuodesta ja tietysti lauantain juhlinnasta, etten ole pariin yöhön kyennyt kunnolla edes nukkumaan.
Ensi vuonna aion napata itseäni niskasta kiinni ja alkaa treenaamaan sitä maratonia varten. Eilen juoksennellessani iltalenkkiäni minulle vasta oikeastaan valkeni kuinka paljon työtä pitää tehdä ennen syyskuuta. Vanhan suunnistajan kunto on vielä tallella, mutta keuhkot eivät meinaa kestää. Maratoniin liittyen kevään ja kesän to do -listalta löytyy siis paljon juoksemista, uimista, pesäpalloa ja patikointia.
Patikointiin liittyy myös toinen lupaus. Aion tulevana vuonna nauttia enemmän Suomen kauniista luonnosta ja meidän käsittämättömän siisteistä lenkkipoluista. Jo viime kesänä tutustuimme äidin kanssa Hämeen Ilvesreitistöön ja ensi kesänä aion kahlata sitä läpi lisää. Tavoitteena on myös päästä vihdoin iltarasteille ja palauttaa suunnistusta taas elämään.
Jottei lupaukset menisi liian urheilupainoitteisiksi, lupaan katsoa tarkemmin mitä suuhuni pistän. En tarkoita että alkaisin diettille, mutta elämä on liian lyhyt huonolle ruualle. Tästä lähin aion siis panostaa siihen että teen itse hyvää ruokaa tai laiskuuden iskiessä satsaan muutaman pennosen enemmän ja käyn syömässä kunnollisen aterian. Vähemmän mäkkäriä, vähemmän heseä. Sori Viivi.
Aion matkustella enemmän. Maailmaa on enemmän kuin kotisohvalta näkyy. Pistän palkastani hieman sivuun niin, että pääsen käymään Briteissä alkukesästä ja muutenkin tekemään pienempiä kotimaan matkoja aina silloin tällöin. Tulevana kesänä aion myös viettää enemmän aikaa mökillämme ja hoitaa siellä rempallaan olevat asiat kuntoon.
Lupaan myös olla tästä lähin avoimempi ja rehellisempi omista tunteistani sekä itselleni että muille. On aika olla aikuinen ja sanoa suoraan miten asiat on, eikä jäädä vatvomaan niitä useiksi vuosiksi. En enää aio kieltää itseltäni tunteitani vain siksi, että joku muu voisi ajatella niiden olevan vääriä. Tunteet ei ikinä ole vääriä.
Vuonna 2017 aion tulla taas paremmin juttuun itseni kanssa, ymmärtää itseäni enemmän ja antaa itselleni enemmän arvoa.
Tulevana vuotena aion myös rakastaa enemmän ja osoittaa ihmisille arvostusta enemmän. Ympärilläni on paljon ihania ihmisiä, joista ketään ei saisi pitää itsestään selvyytenä. Olen jokaisesta ystävästäni kiitollinen ja jokainen heistä on minulle hyvin rakas. Ensi vuonna aion kuunnella enemmän, auttaa enemmän ja olla vähemmän ärsyyntynyt ja itsekeskeinen.
Vou. Paljon työtä seuraavaksi 12 kuukaudeksi.
Millaisia lupauksia sulla on?
Erittäin ihanaa lauantain odotusta! Palataan sitten ensi vuoden ensimmäisenä tiistaina!
Puspus,
Sane
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti