Kun maailma juoksee eteenpäin hurjaa vauhtia, kaikilla on koko ajan kiire eteenpäin elämässä ja saavutukset ovat elämän onnistumisen mittari, kaikkein vaikeinta elämässä ovat ne hetket kun mikään ei etene. Se odotustila, jossa edistystä ei tapahdu vaikka kuinka haluaisi. Joku itsestä riippumaton syy hidastelee oman tavoitteen saavuttamista.
Vaikka yhden asian odottaminen ei pysäytä elämän kaikkia toimintoja, on silti maailman typerin lohdutusyritys todeta odottavalle "asiat ottaa oman aikansa, odota nyt vaan rauhassa". Moni yrittää lohduttaa sanoen, että odottaessa voi keskittyä muihin asioihin ja etsiä onnellisuutta muin tavoin. Mutta on totta että odottavan aika on pitkä, eikä se siitä lyhene vaikka siitä ajasta kuinka ottaisi kaiken mahdollisen irti. Kun se jokin mitä eniten maailmassa juuri nyt haluaa, odottaa siellä maalialueella kuka sitä jäisi veivailemaan huvikseen sitä kiekkoa keskialueella? Kyllä se maalinteko pyörii mielessä missä tahansa, jopa pukukopissa. (Pahoittelen; MM-lätkä saattaa vaikuttaa metaforiin)
Meille, joille on opetettu pienestä pitäen että kaikki on saavutettavissa kun tarpeeksi reippaasti tekee töitä ja että ainoa suunta on eteenpäin, on hirveän vaikeaa ymmärtää sitä että jotkin asiat eivät ole meidän käsissämme. Vaikka kuinka tekisimme töitä, aika ei kulje nopeammin. Minuutti kestää aina sen 60 sekunttia, vaikka kuinka riuhtoisi. Se tieto on toisaalta myös lohduttava. Joskus se aika tulee täyteen ja vaikka siltä tuntuu, niin se ei voi venyä äärettömiin saakka.
Onneksi emme ole odotuksessamme yksin. Melkein jokainenhan salaa odottelee jotakin. Minä odotan että suru ystäväni itsemurhasta menisi ohi, yksi ystäväni odottaa työpaikkaa, sama kaveri odottaa myös unelmiensa prinssiä, toinen kaverini odottaa että pääsisi perustamaan perheen, eräs ystäväni odottaa valmistumistaan, kolmas odottaa että pääsisi yli ihastuksestaan, joku tuolla odottaa bussia, lääkäriä ja todella moni kesälomaa. Vaikka odottaisimme eri asioita, on se odotus yhteinen.
Vaikka odottamamme asiat tuntuisivat ikävän kaukaisilta ja vielä todella epätodellisilta, ei niiden odottamista tarvitse hävetä. Oman odotuksen jakaminen voi auttaa muita puhumaan oman odotuksensa sietämättömyydestä ja jaettu taakka ehkä kevenee.
Tsemppiä!
Pus,
Sane
KUVAT: S-J Lespi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti