Fiiliksiä Marokon matkasta

No nyt on selvitty Marokon matkasta ja niistä matkan tuliaisistakin. Matka meni oikein mukavasti, enkä muista ikinä olleeni noin irrallani todellisuudesta ja arjesta kuin tällä matkalla olin. Kenties sen aiheutti se että fyysisestikin etäisyyttä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Kenties syynä oli se erilainen kulttuuri ja täysin erilaiset maisemat. Mutta todennäköisimmin syynä oli se, että käytin nettiä vain kerran päivässä ja muuten pysyin tavoittamattomissa.

Sekin voi olla yksi syy kunnolliselle irroittautumiselle, että olimme koko viikon, kokonaiset seitsemän päivää matkalla. Lukuunottamatta sitä parin kuukauden Brittien reissua en ole ollut matkoilla kuin viisi päivää kerrallaan ja luulin että seitsemän päivää olisi ollut liikaa. Se oli kuitenkin juuri sopiva.

Saavuimme Marrakechiin lauantaina illalla ja lauantaina ehdimme vain mennä hotellille, illallistella hotellin ravintolassa ja mennä unille. Sunnuntaina otimme tuntumaa kaupungin keskustaan ja ensimmäiset tuntumat soukiin (toriin). Maanantaina kävimme päivän mittaisella turistireissulla komealla vesiputouksella noin 150kilometrin päässä. Tiistaina heti aamusta lähdimme kameliratsastukselle. Kameleilla ratsastaminen ei ollut lainkaan vaikeaa ja kyydissä pysyi todella helposti. Viileässä aamuilmassa, täysin hiljaisella aavikolla hommassa oli lähes hiihtämistunnelma. Kamelireissun jälkeen kävimme Yves Saint Laurentin museossa ja puutarhassa Jardin Majorellessa.

Meillä matkojen suunnittelu menee pitkälti niin, että minä innostun ja ehdotan ja Jani hyväksyy. Yritin ennalta katsella aktiviteettejä siitä näkökulmasta että ne kiinnostaisivat molempia, mutta keskiviikon aktiviteetin valitsin puhtaan itsekkäästi. Keskiviikkona teimme jälleen koko päivän kestävän reissun noin 150kilometrin päähän. Tällä kertaa suuntana oli Atlantin aallot ja merenranta. Enkä voisi olla tyytyväisempi siihen että pidin siitä kiinni, enkä antanut itseni muuttaa mieltäni johonkin turistisempaan nähtävyyteen. Essaouiran rantakaupunki oli juuri se hengähdys jota turistivilskeestä kaipaa. Pääsin uittamaan jalkojani valtameren aalloissa, syömään hyvin ja tekemään ostoksia rauhassa.

Torstaina kiertelimme joukon kuuluisia raunioita ja palatseja, sekä kävimme varaamassa perjantaille hemmottelua. Jani myös tinki puolestani torilla joukon tuliaisia. Minun kanssani kauppiaat eivät millään suostuneet neuvottelemaan vaikka olisin käyttänyt heidän kieltään. Perjantaina kävimme tutustumassa aitoon hamamiin, jossa saunoimme, ihomme kuurattiin puhtaiksi ja kävimme parihieronnassa. Perjantaina juhlistimme myös Janin syntymäpäivää illallistamalla yhdessä kaupungin kehutuimmista ravintoloista Nomadissa.

Suosittelen Marrakechiä lämpimästi matkakohteena englantia puhuville ja eurooppaa jo nähneille. Marraskuu oli hyvää aikaa Marrakechissä, auringossa oli hellettä mutta aina auringon ulkopuolella oli syksyisen viileää. Kaupungista oli aivan liikaa pelottelua ja varottelua etukäteen. Meillä ei ollut mitään ongelmia, mutta naisena kannattaa miettiä mitä päälleen pukee ja sormus jommassa kummassa nimettömässä on aika hyvä juttu. 

FACEBOOK  /  BLOGLOVIN  /  BLOGIT.FI