Sunnuntaina kävimme Viivin kanssa laulamassa kauneimpia joululauluja kirkossa. Siinä penkissä istuessani ja muiden mukana hoilottaessani, tajusin että olen ollut viime aikoina ihan älyttömän stressaantunut. En äkkiseltään keksi edellistä suunnittelematonta viikonloppua, viikkoisinkin tuntuu olevan kiireitä ja viikon lomaa lukuunottamatta töissäkin on tuntunut paineiselta. Enkä missään kohtaa ole pistänyt homma poikki ja käskenyt itseäni rauhoittumaan.
Toki siis lähes kaikki syksyn ja alkutalven kiireen aiheuttajat ovat olleet niitä kivoja juttuja; matkan valmistelua, juhlien suunnittelua ja kavereiden luona kyläilyä. Ehkä juuri siksi en ole tajunnutkaan kuinka hyvässä putkessa tässä on menty. Minä nautin menemisestä ja tekemisestä, ihmisten tapaamisesta ja siitä että on puuhaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että aina voisi olla menossa. Kyllä ihminen tarvitsee aloillaan oloa.
Suurin virheeni on ollut se että olen antanut kaiken rullata täyttä vauhtia ja juosta asioiden perässä kiireessä ja stressissä. Varsinkin kun harvoin on ollut kyse siitä että oikeasti olisi ollut syytä kiirehtiä ja stressata.
Mun kiire on useimmiten vain päänsisäinen asetus. Sen olen huomannut nyt kun sunnuntaina päätin että tästä kirkonpenkistä lähtiessä alkaa joulurauha. En suostu ottamaan mistään stressiä, yritän suhtautua asioihin kevyemmin ja keskittyä parhaani mukaan olemaan rauhallinen ja onnellinen.
Näin muutaman päivän kokemuksella voin sanoa että ainakin minun kohdallani toimii. Tämä viikko on ollut aivan yhtä täyteen buukattu, ellei paremminkin, kuin normaalit viikkoni. On ollut joululahjashoppailuja, vähän muuttohommia, uintireissua, vanhempien yhteinen glögi-ilta ja yhden entisen työkaverin eläkejuhlat. Asenne kuitenkin ratkaisee. Onnistuin heti maanantai aamusta alkaen ottamaan sen oikean asenteen.
Mutta on ollut ikävää huomata kuinka usein siitä saa itseään muistuttaa. Kun päässä alkaa rullata ikävät kiireet, ehtii mennä minuutteja ennen kuin hoksaa katkaista kierteen ja vähän väliä suusta on pääsemässä jotain negatiivisia kommentteja aiheesta jos toisesta. Uuden vuoden lupauksille taitaa vielä olla hieman aikaista mutta jo nyt haluaisin luvata muuttaa ajatusmallejani pysyvästi taas vähän aurinkoisemmille ja kiirreettömämmille raiteille.
FACEBOOK / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti